Lankoja, lankoja

Kävin illalla käsityöpiirissä tutun äidin luona. Pienimmäinen oli mukana, joten eipä siinä tullut oikeastaan muuta tehtyä kuin hänen perässään kuljettua, mutta kivaa oli silti. Alpakanvillainen lankakerä ja maaaahdottoman isot puikot saivat odottaa kassissa seuraavaa kertaa varten.

Minähän en ole mikään käsityöihminen, joten menin tuonne lähinnä huumori- ja hengailumielessä. Muut olivat luvanneet opettaa minut alkuun, mutta kun se todellakin tarkoittaa alkua, silmukoiden luomisesta lähtien. Olen viimeksi neulonut yläasteen seiskaluokalla (ja silloinkin huonolla menestyksellä, kaikki tekeleet jäivät kesken), joten voi uskoa, että opastusta tosiaankin tarvitsen. Ehkäpä ensi kerralla pääsen parantelemaan käsityötraumojani, tai sitten lisäämään niitä vain entisestään...

Viime aikoina olen, yllättävää kyllä, käväissyt lankakaupoissa, ihan vain kiertelemässä ja katselemassa. En niinkään etsi tarvikkeita käsitöitä varten, vaan taidetta varten. Tarkoitukseni olisi tänä vuonna aloitella vauvojen ja pienten lasten värikylpytoimintaa, ja sitä varten olen katsastellut, mistä löytäisin kauniin värisiä matonkude- ja lankakeriä. Ja oih, olen aivan ihastunut lankakauppoihin! Nehän ovat kuin karkkikauppoja, täynnä toinen toistaan herkullisempia värejä, muotoja ja upottavan ihania villakeriä.

Odotan innolla pääseväni viimein ostoksille. Suunnitelmissa on hankkia ainakin isoja auringonkeltaisia matonkudekeriä ja pienempiä keriä punaista (ehkä villaa) ja sinistä. Myös mustia matonkuteita haluan ehdottomasti musta-valkoiseen kontrastipajaan.

Lankojen maailmasta voi onneksi nauttia, vaikka ei osaisi neuloa pätkääkään.

(Sattuneesta syystä kuva piti hakea täältä: Flickr.)

 <a href="http://www.bloglovin.com/blog/3342448/ihmetys?claim=9pumwe2eq9d">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>